Nukkuminen on minun ongelmani ei Toukan. Se on ollut minun ongelmani jo ennen Toukkaa. Olen aina stressanut nukkumattomuutta/riittävää unta. Tästä syystä en pidä nukkumisesta vieraissa paikoissa. Kodin lisäksi mökki on ollut oikeastaan ainoa paikka missä olen nukkunut hyvin, ja vihdoin viimeisellä veneretkellämme syyskuussa nukuin veneessä kuin tukki. Oikeastaan paremmin kuin missään muualla.
Huomaan, että olen hyvää vauhtia siirtämässä ongelma-ajatteluani Toukan nukkumisiin ja sen rytmittämiseen. Todellisuudessa on todellakin kyse ongelma-ajattelusta ei ongelmasta. Työssä käydessäni en satunnaisesti nukkunut ollessani stressaantunut. Kotona ollessani, ei tätä ongelmaa ole ollut. Paitsi jos olen saanut mielelleni huolen. Tällaisia öitä on ollut ehkä 5 viimeisten kuukausien aikana. Minun sietäisi ajatella, että Toukka nukkukoon miten nukkuu. Tankataan tarvittaessa tai ollaan tankkaamatta. Hänellä näyttää olevan oikein hyvät unen lahjat ja hän uskaltaa nukkua kokonaisia hyviä öitä. Kaikkihan on siis kunnossa. Ei ole mitään ongelmaa, on vain minun ajatteluni. Samalla tavalla minun tulisi suhtautua omaan nukkumiseeni.
Toivon asian kirjoittamisen tekevän asiasta tietoisemman ja pystyn kiinnittämään tähän huomioni. Seuraavan kerran kun huomaan pohtivani Toukan nukkumisia totean itselleni, että taas tätä mietit ja asia on ok ja hyväksyn sen. Josko se pikkuhiljaa menettäisi merkityksensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti