tiistai 2. huhtikuuta 2013

tapahtumia ja tapahtumattomuutta

Kuluneet viikot ovat olleet täynnä tapahtumia ja tapahtumattomuutta.

Olemme odottaneet kuin kuuta nousevaa lapseksiottamispäätöstä käräjäoikeudesta. Hetki sitten soitin  ja sain kuulla, että Toukalla on sama sukunimi kuin isillä ja äidillä. Meitä on kolme <3
Notaari lupasi päätöksen jo toissaviikolla, mutta se jäi tulematta. Se, tunne kun päätöstä ei tullutkaan nosti mussa ihan käsittämättömiä tunteita. Olin niin PETTYNYT. Istuin kodinhoitohuoneen lattialla useamman tovin ja yritin saada tunteistani kiinni. Olin järjettömän loukkaantunut. Nyt asia jo hieman naurattaa, mutta sillä hetkellä minusta tuntui melkein samalta kuin testin sen ikuisen yhden viivan jälkeen. Eikö Toukka olekaan meidän? Päätöksen tekemiseen meni 6 viikkoa. Ensi viikolla se on lainvoimainen, jos kukaan ei valita.Pääsemme vihdoin hakemaan passia. Meidän kevät matkaan ei olekaan sitten kuin enää viikko. Saan tänään vihdoin varata matkat, uudella sukunimellä.

Ennen pääsiäistä vietimme kiirastorstain suunnitellussa leikkauksessa sairaalassa. Kaikki meni hyvin. Toipuminen on sujunut kivuttoman oloisesti. Päivä oli yllättävän raskas. Äidin tunteet olivat yhtä myllerrystä, kun jätin Toukan nukutuslääkärin syliin ja Toukka käänsi päänsä minun suuntaani ja katsoi, että mihin äiti jäi. Hän palasi osastolle kolme tuntia myöhemmin entisellään, tokkuraisuudesta ei ollut tietoakaan. Isin sylissä sujui iltapäivä puuhaillen. Ruoka maistui ja rakko toimi, niin lääkäri antoi meille luvan lähteä illalla kotiin. Saatiin Toukka nukkumaan ja vanhemmat kaatuivat sänkyyn, kaikki nukkuivat koko yön todella sikeästi :)

Arkemme sujuu tasaisesti. Siinä ei suuria erikoisuuksia ole. Toukka voi kävellä vahingossa muutaman askeleen, useimmiten ei. Tasainen pulputus kuuluu hänen ollessaan hereillä. Jos joku asia ottaa päähän, se näytetään ihan railakkaasti. On päiviä kun hän leikkii itsenäisesti pidempiä aikoja ja välillä on päiviä, kun välimatkansietokyky on olematon. Silloin äiti istuu suosilla olohuoneen lattialle ja on tavoitettavissa. Kynät ja piirtäminen ovat alkaneet kiinnostamaan. Kylpeminen ja saunominen on kivaa. Lisäksi pituutta on juuri riittävästi vetämään pöydiltä tavaraa alas...

Pääsiäinen oli ihana. Jäimme leikkauksen takia viettämään pääsiäistä kotiin. Toukka oli rento ja hyväntuulinen. Meillä kävi ystäviä kylässä, mutta se ei vaikuttanut Toukan olemiseen mitenkään hämmentävästi kuten aiemmin olemme huomannet tapahtuvan. Kaikki oli ja on edelleen oikein hyvin. Elämä on juuri sellaista kun sen pitääkin olla. Lapsiperheen tasaista arkea. Ystäväni kanssa keskustelimme siitä, miten lyhyt aika tämä on kun lapset ovat näin pieniä. Ennen kuin huomammekaan olemme taas keskenämme. Lunchplaydate oli mukava tapa viettää rakkaiden kanssa pitkäperjantaita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti